Sähköisiä laskumalleja :

Teho saadaan sähköisessäkin järjestelmässä energian E kulutuksena (tai tuottona) aikaa t kohti:

P = E / t

Sähköinen teho saadaan laskettua virran I ja jännitteen U tulona:

P = U·I

Pätöteho voidaan laskea tehollisen jännitteen, tehollisen virran ja tehokertoimen cosφ tulona:

P = U·I·cosφ

Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P eroavuutta. Loistehon SI-yksikkö on vari. Loisteho voidaan laskea tehollisen jännitteen, tehollisen sähkövirran ja vaihe-eron sinin tulona.

S² = P² + Q²

Q = U·I·sinφ

Loisteho ei ole työtä tekevää tehoa (toisin kuin pätöteho). Loistehon siirtäminen kuormittaa kuitenkin sen aiheuttaman virran takia siirtojohtoja.

Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa kulkeva sähkövirta I on suoraan verrannollinen johtimen päiden väliseen jännitteeseen U. Toisin sanoen , jossa verrannollisuuskerroin G on virrasta I, jännitteestä U ja ajasta riippumaton vakio. Tätä vakiota sanotaan johtimen konduktanssiksi.

Yleisemmin Ohmin laki kirjoitetaan kuitenkin muotoon , jossa R = 1 / G. Konduktanssin käänteislukua R = 1 / G kutsutaan johtimen resistanssiksi

Kolmea vaihetta merkitään nykyään sähköjärjestelmässä tunnuksilla L1, L2 ja L3. Aikaisemmat merkinnät vaiheille olivat R, S ja T. Vaihejohtimien tunnusvärinä on yleisesti ruskea, musta ja valkoinen. Sähköjärjestelmän nollaa merkitään N:llä (tunnusväri sininen, vanhoissa asennuksissa harmaa, valkoinen tai vaaleansininen) ja suojamaata PE:llä (tunnusväri kelta-vihreä, vanhoissa asennuksissa punainen).

Johtimen resistanssi voidaan laskea pituudesta ja poikkipinta-alasta, kun tiedetään johtimen materiaalin ominaisvastus:

R = ρ · l / A

Tässä ρ on ominaisvastus, l johtimen pituus ja A poikkipinta-ala.

Johtimen, jonka pituus on l ja poikkipinta-ala A, vastus R voidaan laskea ominaisvastuksesta ρ seuraavasti:

R = ρ · l / A

Esimerkki:

100m kuparikaapeli, jonka poikkipinta-ala on 1,5mm². Kuparin ominaisvastus on 0,0168·10⁻⁶ Ωm.

R = 0,0168·10⁻⁶ Ωm · 100 m / 1,5·10⁻⁶ m² = 1,12 Ω